Mä olen väsynyt. Väsynyt kaikkeen tähän paskaan, jota elämäksikin kutsutaan. Entä jos vain sulkisin silmäni enkä enää koskaan heräisi. Olisiko se muka jotenkin väärin? Ilmeisesti. Miksi on muka niin väärin, että haluan pois täältä? Koska loppujen lopuksi tämä maailma, jossa me eletään ei ole edes kovin mukava. Ihmiset tappavat toisiaan aivan typerien syiden tähden. Ihmiset tappavat huvikseen muita eläviä olentoja, tuhoavat kaiken tieltään. Miksi on väärin, jos ei halua elää kaiken tämän ja muun paskan keskellä? Koska elämä on arvokas? Aika tekopyhää sanoa niin kaiken tämän keskellä.
Vaeltelen autioilla teillä, kesäyön hämärän suojissa, vailla päämäärää. Nämä öiset seikkailut rauhoittavat levotonta mieltäni. Välillä jään istumaan keskelle kävelytietä, tai makoilen asuinalueen autoteillä, vain siksi että voin tehdä niin. On yö, eikä kukaan ole näkemässä.
Tahdon pois.
On totta että maailmassa on paljon pahaa, piittaamattomuutta ja välinpitämättömyyttä. Osa johtuu meistä ihmisistä ja osa ei, ainakaan niin paljoa. Maailmoja on kuitenkin yhtä paljon kuin ihmisiäkin, joten jokainen on vapaa elämään ja täyttämään oman maailmansa omilla asioillaan. Pienen lapsen maailma on yleensä täynnä kauneutta ja iloa. Näen sellaisessa maailmassa paljon tavoiteltavaa. En tietenkään naiivi halua olla, mutta positiiviseen suuntaan sellainen ajattelutapa varmasti vie. Itse olen pohtinut juuri tätä asiaa tässä viime aikoina välillä enemmän ja välillä vähemmän.
VastaaPoistaMaailmasta voi tehdä paremman sekä itselleen että toisille. Siinä tarkemmin se ajatus jota oikeastaan olen miettinyt.
Se "oman maailman täyttäminen omilla asioilla" on todella vaikeaa, koska ensinnäkin mistä tietää mitkä on niitä "omia asioita". Jo pelkästään siihen vaikuttaa yksilön ulkopuolinen maailma, muiden ihmisten omat maailmat, niin paljon, että minusta on lähes mahdotonta täyttää omaa maailmaa omilla asioilla.
PoistaJa no, jos jollain kumman ilveellä onnistuisikin löytämään niitä omia asioita, juttuja jotka tekee onnelliseksi, niin ulkopuolinen maailma helposti tuhoaa senkin vähän, mitä joku yksinäinen yksilö tässä maailmassa saa rakennettua. Rakennan talon pienistä onnen jyväsistä, mutta ennemmin tai myöhemmin iso paha susi ilmestyy ja puhaltaa taloni kumoon, tuhoaa kaiken.
Minusta ajatus siitä, että maailmasta voi tehdä paremman itselleen ja muille, on pohjimmiltaan kaunis. Kuitenkin, kun kuvaan astuu mukaan ihmisyys, ihmisen ahneus ja kaikki se paha mitä olen nähnyt tämän lyhyen elämäni aikana, tuo koko ajatus muuttuu. Maailmasta voi tehdä paremman itselleen-tyyliseksi, itsekeskeiseksi, oman edun tavoitteluksi. Voi tietenkin olla, että kaikki mitä olen tähän vastaukseen kirjoittanut, on yksi suuri pessimistisen mieleni luoma vale. Ehkä olen vain turhan negatiivinen. Ei sitä koskaan tiedä..
En ihan tuotakaan tarkoittanut. Omalla maailmalla tarkoitin sitä, että jokaisella ihmisellä on oma tapansa millaisena hän näkee maailman. Siksi maailmoja on yhtä paljon kuin ihmisiäkin. Kaikki asiat jotka ihminen tiedostaa, kuuluvat hänen maailmaansa. Tässä tämä näin lyhyesti.
PoistaItsekeskeisyyttä en tarkoittanut myöskään. Se ei sitä maailmaa minun mielestäni ainakaan parempaan suuntaan vie. Sanomattakin on selvää, että omaan elämään ei niitä huonoja juttuja tarkoituksellisesti kannata hankkia, vaan esimerkiksi sen paremman oman elämän (ja samalla maailman) perustusaineksia lienee syytä etsiä osastolta rakastaminen -sekä itsensä että toisten.
Mitä on maailma ja kuka minä olen. Näitä kysymyksiähän tässä jahdataan. Ihmisyyttä on monenlaista ja ihmisenä melkeinpä jokainen voi jollakin tavalla omaa elämäänsä ohjata. Maailmassa on paljon sitä pahaa, se on fakta. Maailman pahuuteen voi vaikuttaa omilla ajatuksillaan, ei siten että kieltää pahan olemassaolon, vaan siten että rakentaa omaa elämäänsä niin, että se kestää pahuuden. Maailman voi nähdä siten, että pienenpienet hyvät puolet ovat hallitsevina antamassa elämään voimaa. Hyvän voi antaa kiertää -vaikkapa juurikin välittämällä itsestään ja toisista.
Toisin sanoen, elämästä tulee mukavampaa jos miettii vähän, miten siitä saa mukavampaa -ja vääränlainen itsekeskeisyys on kaukana siitä. Sen sijaan keskeisiä elementtejä ovat esimerkiksi edellä mainitsemani välittämisen hyveet. Pahuutta ei voi (paljoa) poistaa mutta hyvää voi lisätä paljonkin, jonkun (myös itsensä) maailmassa.
Ehkemme ihan täysin aiemmin ymmärtäneet toisiamme, mutta toivottavasti tämä vähän selventää.