It's hard to find a way to breathe

Itkettää itkettää itkettää. Varjo hiipii luokseni ja kietoo syleilyynsä kuin kuristajakäärme. En saa henkeä. Ahdistaa. Varjo väijyy minua jatkuvasti, eikä jätä hetkeksikään rauhaan. Se seuraa minua kaikkialle, eikä mistään taaskaan tule yhtään mitään. Tahtoisin vain jäädä kotiin, omaan sänkyyn, ja piilotella maailmalta peitton alla, katsellen Netflixiä tai seikkaillen unien epätodellisessa maailmassa. Miksi kaiken täytyy taas olla näin helvetin vaikeaa? Miksen voi olla normaali ja onnellinen niin kuin muut?

Torstaina mulla on aika koululääkärille terveystarkastukseen. Se ahdistaa monesta syystä aivan helvetisti. Ensinnäkin, tarkastuksen yhteydessä palautetaan sellainen kyselylappu, jossa on kysymyksiä vaikka ja mistä, myös ruokailuun ja mielenterveyteen liittyen. Olen vastannut siihen lähes täysin rehellisesti. En aivan, mutta lähes. Ahdistaa.

Lisäksi terveystarkastukseen kuuluu punnitus ja se jos mikä mua ahdistaa. En tahdo nähdä sitä lukua, koska tiedän sen olevan aivan helvetisti liikaa. Tuon tulevan punnituksen takia olen vähentänyt syömisiäni. Tänään olen syönyt puolikkaan pakastepinaattikeiton ja vähän raejuustoa. Olen juonut kahvia ja pepsi maxia ja juon vielä yhden kupin teetä ennen kuin menen nukkumaan. Kaloreita on tämän päivän aikana kertynyt 346, ja olen siitä melkein ylpeä. Huomenna olisi tarkoitus syödä n. 200kcal ja keskiviikkona paasto. Torstaina en aijo syödä, ennen kuin olen terveystarkastuksessa käynyt ja senkin jälkeen mahdollisimman vähän, jos vaikka tämän pakon edessä saisin itseni kasaan ja saisin painon putoamaan.

Arvet on myös yksi syy, miksi mua ahdistaa mennä sinne terveystarkastukseen. En vaan halua, että yhtään kukaan näkee mun arpiani.

Tahtoisin vain jäädä kotiin ja itkeä, mutten voi olla poissa koulusta. Haluan olla hyvä, saada hyviä numeroita. Ja sitä paitsi, jos jään kotiin makaamaan tulen kuitenkin syöneeksi kaikki kaapit tyhjiksi, mutta koulussa sitä vaaraa ei ole, koska kouluruoka on pahaa. Automaattien olemassaolo pelottaa, mutta niistä selviää sillä, että ei kanna käteistä mukana tai tuhlaa rahat kahviin ja pepsi maxiin. Mä aijon laihtua ja saada hyviä numeroita koulusta, ei se voi oikeasti niin vaikeaa olla. Kiellän itseäni ajattelemasta sen olevan vaikeaa. Mä tahdon olla laiha. Mä tahdon olla kaunis. Kevyt kuin höyhen. Leijailla lumipeitteen päällä jättämättä jälkiä. Laiha.